Loppu maitokolonialismille

Maa- ja metsätalousministeriö tiedotti 10.7., että Kiinaan on saatu uusia vientilupia maitotuotteille. Haluaisin tietää, mitä uusi hallitus voi tehdä kieroutuneen maitokolonialismin estämiseksi.

Suomen suhde Kiinaan ja muihin-kuin-Suomeen on vääristynyt: Täällä korostetaan sitä, että pitää ostaa ja syödä suomalaista, koska se nyt vain on aina parasta, puhtainta ja suomalaisinta. Samalla kuitenkin muu-kuin-suomalaisperäinen ruoka-aine, rehu ja eläinaines kelpaa piilotetuksi osaksi koko ruoantuotantoa, joka muuntaa muualta tuodut eläimet ja kasvit Suomi-liputetuiksi tuotteiksi. Kiinaa ja muuta maailmaa syytetään silloin, kun on kyse päästöistä, mutta omat lehmät markkinointiviestitään ilmastoteoiksi.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä on tyytyväinen, kun viennille avautuu uusia reittejä. “Suomalaista erinomaisuutta” halutaan väkisin viedä toiselle puolelle maailmaa muunlajisten eläinten osien ja eritteiden muodossa välittämättä siitä, että toisen nisäkkään maito ei kuulu kohdemaan ruokakulttuuriin.

Suomi – etupäässä keskustan hallinnoimassa ohjauksessa – harjoittaa nykyaikaista tehotuotantoon kytkeytyvää kolonialismia tyrkyttämällä omia tuotteitaan markkinoille, joilla on perinteisesti ollut jo vastaavat paikalliset tuotteet, kuten Kiinassa soijamaito.

Vienninedistäminen eläintuotteilla on sekä eläinoikeudellisesti, ympäristöllisesti, ilmastopäästöllisesti että kulttuurillisesti katastrofaalinen epäkehitys. Päästötavoitteisiin, eläinten hyvinvoinnin edistämiseen ja dekolonialistisiin päämääriin sitoutuvat puolueet saisivat laittaa tälle lopun.

Hallitusohjelman nimessä on mainittu Suomi sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävänä yhteiskuntana. Ekologisesti kestävä Suomi ei voi näyttää tietä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa ostamalla eläimiä ja niitä varten hankittuja resursseja ulkomailta ja kauppaamalla maapallon toiselle puolelle tuotteita, joita kukaan ei tarvitse.